Mökkeilyä

Lähdettiin Titan kanssa vanhempieni mökille Etelä-Pohjanmaalle. Automatka perjantaina oli varsin tukala niin kuskille kuin koirallekkin, mutta lepotaukojen turvin päästiin lopulta perille. Titta imi itseensä aurinkoenergiaa tuttuun tapaan ja sen huomasi illalla kun mentiin mökkiin. Ei paljon neitiä näkynyt, kun se nukkui tyytyväistä sängyllä.

Lauantaina lähdin käymään kaupassa ja hiljaisella kirkonkylällä ei näyttänyt mitään erikoista tapahtuvan. Seuraavassa mutkassa kuitenkin seistä nökötti ruskea lehmä keskellä tietä! Oli Mansikki valinnut väärän päivän iltapäiväkävelylle, kun näytti ressukalla olevan kuuma. Hetken siinä tuijoteltiin toisiamme kun lehmä lähti käyskentelemää ilmeisesti kotopihaansa, joka oli aivan tien vieressä.
Huomasi että oikein maalla oltiin kun lehmätkin kävelevät tiellä vastaan, omas kotona korkeintaan hirvet hyppisivät tiellä. :)

Sunnuntaina ennen kotiin lähtöä otin Titankin mukaan uimaan. Muina päivinä olin käynyt yksin rullaluistelun päätteeksi ja nyt jopa Titan vireystila näytti siltä, että siitä saattaisi olla kaveriksi. Mentiin järvenrantaan kahlailemaan ja kyllä neiti kävi kunnollakin kastautumassa ja uimassa mukanani. Uiskentelujen ja kahlailujen jälkeen lähdettiinkin sitten kotia kohti. Automatkakin sujui paljon helpommin, kun aurinko ei päässyt porottamaan niin kuumasti.
Toivottavasti ilmat suosisivat taas sen verran, että pääsisi mökille lähitulevaisuudessa.

Muistoja

Välillä on kiva muistella menneitä ja näin pääsi käymään kun rupesin kaivelemaan tietokoneeni syövereistä vanhoja kuvia. Ylhäällä kuvassa esittäytyy ensimmäinen oma koirani sekä ensimmäinen kääpiöpinserini Repe. Repe oli liian korkea rotumääritelmän mukaan ja sillä oli häntämutka, mikä ei haitannut menoa ja se olikin tuulta nopeampi ja jaksoi leikkiä loputtomiin sekä juuri omasta mielestäni täydellinen koira. Repe opetti tuolloin nuorelle tytölle paljon koirista ja sen kanssa koin paljon ilonhetkiä, mutta jouduin siitä kuitenkin luopumaan aivan liian aikaisin. Repe oli ainoastaan kaksi vuotias sen juostessa auton alle.
Tuota pientä miestä en tule koskaan unohtamaan.

Repestä jäi hyviä muistoja ja kääpiöpinseri rotu tuntui tuolloin jo omalta. Repe tuli aikoinaan meille puolivahingossa ja en edes ole varma tiesivätkö vanhempani mihin olivat ryhtymässä kääpiöpinseriä ottaessaan. Repe oli meille tullessaan n. vuoden ikäinen ja se oli jo valmiiksi hyväkäytöksinen koira. Repen poismenon jälkeen mietinnässä ei edes käynyt mikään muu rotu, joten Titan tullessa oli opettelemista. Titta oli hieman eri maata, mutta kyllä siitäkin kouliutui vuosien varrella kunnon kansalainen. :)

Alla muutama kuva siitä kun Titta on joskus ollut pieni ja täysin ruskea ilman harmaita.

Vajaa vuoden vanha vilperi

Ensimmäinen kesä

Näyttelyistä haettiin ERI vuonna kivi ja keppi

No voihan väsy..

Harmaa päälaki loistaa

Jopa kääpiöpinserilläkin tuntuu olevan lämmin tai ainakin lämmin ilma vie siitä kaikki mehut. Koko päivän Titta on seilannut ympäri taloa ja etsinyt sillä hetkellä sopivaa torkkupaikkaa. Aurinkoakin on välillä kuitenkin pitänyt ottaa, oven ollessa koko päivän auki. Eiköhän illan tullen ilma hieman viilene niin päästään käymään hieman pidempi lenkki, ettei koiruus nuupahda tylsyyteen. Eipä tosin sovi nyt valittaa kun lämmintä on piisannut. Talvella moneen kertaan kyllä valitettiin pakkasia ja hankien paksuutta.

Viikonloppuna olisi tarkoitus lähteä käymään mökillä ja jospa siellä olisi uimavedet hieman lämmenneet niin pääsisi emäntäkin talviturkkinsa heittämään. Titta nauttii autolla matkustamisesta, mutta näillä lämpimillä ilmoilla jopa neidillä tuntuu olevan tukalaa autossa ja kun tuota ilmastointia autossani en omista, niin pitääpä jotenkin koittaa ajoittaa tuota matkantekoa tai saada auto edes varjoon päiväksi.

Tuttu tuijotus jos muuta tekemistä ei ole..

Hellepäivän riemua

Kaveri on kasvanut neidistä ohi..

Hellerajat paukkuivat ja autossa matkustaminen tuntui tuskaiselta kun lähdettiin Titan kanssa katsomaan Senniä ja tarkoituksena oli lähteä uittamaan koiria hiekkamontulle. Ennen uimaan lähtöä neidit telmivät auringonpaisteessa ja nopeastihan siinä näytti kuuma tulevan. Senni normaaliin tapaansa jaksoi roikkua Titan kyljessä kiinni, sinne minne Titta menee niin myös Senni.

"Piinaavan" automatkan järjesti Senni, koettelemalla emäntänsä hermoja yrittäessään hyppiä takakontista penkkien yli takapenkeille. Perillä Titta ei ilmeisesti muistanut viimekesästä mitään, vaan asteli reippaasti kahlailemaan veteen. Pienen avustuksen saattelemana päästiin uimaan muutaman kerran. Sennikin kävi pulahtamassa muutaman kerran elämänsä ensimmäistä kertaa ja hyvinhän se meni. Alkukesästä on kiva käydä uimassa kun paarmat eivät kiusaa. Todennäköisesti niistäkin tihulaisista päästään pian taas "nauttimaan"..

"Ottakaa toi pois mun kimpustaa!"

Titalle täytyy oikein nostaa hattua sen pitkän pinnan takia. Neidin äkäisen luonteen tuntien se antaa varsin hellää käsittelyä Sennille, siihen nähden kuinka punainen paholainen jaksaa roikkua Titan kyljessä. Välillä Titta kertoo, että nyt riittää, mutta ei paljon muuta. Leikkeihinkin vanhapiika välillä innostuu ja silloin Senniäkin tuntuu ihmetyttävän Titan meno.