tiistai 16. elokuuta 2011

Sänkipellolla


Viime päivityksestä onkin aikaa jo melkein pari kuukautta. Kesä on mennyt nopeasti töiden parissa ja kamera on kulkenut harvemmin mukana, joten en ole viitsinyt kuvattomia blogikirjoituksia laittaa. Nyt syksyä kohden mentäessä yritän olla hieman ahkerampi kirjoitusten suhteen. Titta on normaaliin tapaan nauttinut lämpimistä ilmoista ja auringonpaisteessa löhöilystä. Mökkeilemään ja uimaan neidin kanssa ollaan päästy muutaman kerran.


Lähdettiin töideni jälkeen kirmailemaan ensimmäisille puiduille sänkipelloille ja katsomaan Senniä. Titta on jäänyt reilun 5kk ikäisen Sennin jalkoihin koossa, mutta muori paikkaa tilannetta luonteellaan. Sennin mielestä Tittaa on niin hauska härnätä ja jahdata, mutta Titta ilmoittaa mikäs se asian laita mahtaa olla. Välillä itseäkin ihmetyttää miten kärsivällisesti Titta jaksaa olla Sennin kanssa, kun sitä ei kiinnosta yhtään pennun leikit ja touhotukset.


Senni jaksaa alkumatkan roikkua Titan kyljessä kiinni ja samalla kuolaa kaiken mennessään. Tittaa saa melkein jokaisen Sennin tapaamisen jälkeen huuhdella, kun sen häntä ja selkä on aivan kuolassa. Hyvin pian koirat kuitenkin keskittyivät lenkillä omaan menemiseensä ja jättivät toisensa rauhaan. Muutto kaupunkiin on edessä muutaman viikon kuluttua ja toivotaan että koirien yhteiselo myös kaupungissa onnistuu. Kämppä jonka saimme on onneksi yli 90m2, joten aivan pieneen huoneistoon ei tarvitse koiria laittaa.


Kotiin lähdettiin muutaman tunnin kyläilyn jälkeen ja Titta meni kotiin päästyään suoraan nukkumaan. Titan iän karttuessa, myös mukavuudenhalu kasvaa. Harvemmin oma peti enää kelpaa neidille, vaan nukkumapaikaksi valikoituu sohva tai emännän sänky.  Illemmalla neiti kuitenkin rupesi heräilemään uudelleen ja lähdettiin vielä lyhyelle lenkille.



Muutama kuva vielä lisää, niitähän ei koskaan voi olla liikaa!